ALEXANDER SUURI (Richard Burton)

Aleksanteri Suuri on vuonna 1956 valmistunut CinemaScope- ja Technicolor-tekniikalla kuvattu eeppinen historiallinen draamaelokuva, joka kertoo makedonialaisen kenraalin ja kuninkaan Aleksanteri Suuren elämästä. Elokuvan on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut Robert Rossen.

Ateenalainen kreikkalainen puhuja Demosthenes kannattaa sotaa vastustamaan Makedonian kuningas Filippos II:ta ja tämän suunnitelmaa hyökätä ja vallata kaikki Kreikan kaupunkivaltiot.

Kun Filippos II johtaa sotaretkeä Olynthuksen valloittamiseksi, hänelle ilmoitetaan, että hänen puolisonsa Olympias on synnyttänyt hänelle pojan, joka hänen mukaansa on jumalasta syntynyt jumala. Filippos on vihainen, koska hän epäilee Olympiasta aviorikosta ja että hän ei ole tullut raskaaksi jumalan kanssa. Kenraali Parmenio kuitenkin neuvoo kuningasta antamaan Aleksanterin kasvaa ja seurata häntä valtaistuimelle.

Kasvaessaan Aleksanteri saa Miezassa Aristoteleelta opetusta historiassa, matematiikassa, logiikassa ja muissa aineissa. Aleksanteri on innokas hallitsemaan ja kertoo opettajalleen, että kuten Akilles, hän mieluummin elää lyhyen, kunniakkaan elämän kuin pitkän, tuntemattoman elämän. Filippos päättää sitten lähettää Aleksanterin Makedonian pääkaupunkiin, Pellaan, hallitsemaan kaupunkia sijaisena, kun Filippos on poissa sotimassa. Tämä tehdään estääkseen Olympiasta levittämästä huhuja miehensä kuolemasta. Aleksanteri käyttää tätä tilaisuutta hallita omasta puolestaan – hänestä ei tule äitinsä eikä isänsä pelinappulaa. Myöhemmin Aleksanteri liittyy Filipin joukkoihin, ja he lähtevät yhdessä valloittamaan kaupunkeja, kuten Ateenaa, Chaeronean taistelussa vuonna 338 eKr. Taistelun voiton jälkeen Aleksanteri vaatii, ettei yksikään kreikkalainen kaupunkivaltio enää nosta aseita Pellaa vastaan ja että ne toimittavat miehiä, aseita ja laivoja sotaa Persiaa vastaan varten.

Filippos eroaa Olympiasta syyttäen tätä uskottomuudesta ja menee naimisiin Attaloksen veljentyttären Eurydiken kanssa, jolloin tästä tulee uusi kuningatar. Tämä teko luo kuilun Aleksanterin ja hänen isänsä välille, paitsi siksi, että Aleksanterin äiti on hylätty, myös siksi, että hänen kruununperimyksensä on vaakalaudalla, sillä jotkut Filippoksen hovissa pitävät häntä äpäränä.